Pitkästa aikaa oli Aurinkolatu Kuusamo -järvellä jossainmäärin hiihdettävässä kunnossa. Kiersimme koko hieman vajaan kolmekymmenen kilsan lenkin, vaikka latua ei ollutkaan koneellisesti ajettu eikä se kyllä ihan huippukunnossa sitten ollut. Päivä oli mitä aurinkoisin ja kaunein, usein kyllä kevättalveen tyypillisesti osuva. Meidän mielestä ihan kaikki oli kohdillaan tuolla retkellä, kuten fiilikset, kelit, sää ja reitin pituus jne.
Möksän lähellä käytiin usein metsäretkellä pehmeän lumen suksilla. Ladut tehdään itse ja mennään minne mieli tekee. Ja se vasta onkin mielenkiintoista ja rentouttavaa, koska luontoa on tosi mukava tarkastella ja havainnoida rauhallisella hiihtolenkillä ilman mitään sen kummenpia suorituspaineita, senkun vaan nautiskelee luontoa tutkaillen. Välillä teeret pelmahtelee lentoon läheltä ja on muuta mukavaa ja kiintoisaa nähtävää. Valon määrä tähän aikaan vuodesta on aivan uskomatonta ja upeeta näillä korkeuksilla jossa möksämme sijaitsee. Alla kuvassa Vee nauttii keväisestä metsäretkestä suunnattoman valomäärään ja auringonpaisteen keskellä.
Ja seuraavassa kuvassa vastaavalla retkellä Joutilas keskellä kaunista Vasarakankaan luontoelokuvaa jossain möksän
läheisen Hiisiperänlammen rantamaisemissa. Ihanaa mennä metsäsuksilla sinne mihin tahtoo, koska koneella tehdyillä laduilla mennään sinne mihin latu johtaa. Metsässä asuu vapaus, heh.
Jos tälläisessä miljöössä ei sielu ja ruumis lepää ja voimaannu, niin ei sitten kyllä missään. Tämä on aivan ykkösmahtavaa. Onneksi on osattu myös nauttia näistä mahdollisuuksista.
Tänä keväänä toteutimme myös pitkään vireillä olleen Riisitunturi retken. Itseasiassa olimme siellä parilla retkellä. Tunturissa yksinkertaisesti tuntuu, että taivas on lähellä, ja maailma lähes ääretön. Hiljaisuus on myös upeaa, ainiin ja tuulen ujellus tuulisena päivänä luo myös mielenkiintoista tunnelmaa.Kaikkea tätä on saatu parilla keväisellä retkellä.
Ylläolevassa kuvassa Joutilas nautiskelee tunturimaisemasta normisuksilla. Eli tuolla retkellä olimme pakotettuja menemään ajettuja latuja pitkin. Mutta oli aivan mahtava pääsiäisen hiihtoretki. Myös keksimme tuolloin, että tulemme syvän lumen suksilla seuraavalla kerralla samoilemaan pitkin tunturin lakea. Ja näin myös tehtiin, kuten alla kuvasta näkyy.
Metsäsuksilla kipusimme tunturin laelle, ja koimme ihania mäenlaskufiilareita lasketellessamme pehmeitä koskemattomia rinteitä alaspäin. Päätimme, että tämä ei jääne meidän viimeiseksi Riisitunturiretkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti