Remppazone vihdoinkin LOPPU jeeeee

Ihana päivä. Tänään remppamies vei takkahuoneesta vihdoinkin kompuransa ja muut kamansa elikkä se tarkoittaa jotta huomenna palautetaan alakerta taas asuttavaksi kodin alueeksi.  Nyt tuntuu tosi hyvältä.

Kylppäri on valmis, ainoastaan lattialämmitystä ei saa vielä laittaa päälle. Joten siis lattia on jääkylmä ja koko suihkutila niinmuodoin tosi kalsee. Siitä huolimatta saunominen on ihanaa ja mahtavan mukavaa. On sitä odotettukin.

Kosteusvaurion korjaaminen kylppäristä toi sivutuotteena ihanajanmukaisen kivan kylppärin. Oikein kyllä palkitsee remontista koituneen  vaivan ja harmin.

Saunakin sai uudet seinäpinnat ja lauteet vedettiin mustalla saunasupilla tuoreen näköiseksi.

Ja taas saunahullu pääsi kotisaunaan, vautsi vau.

Ihanaa perjantain hupia

Olin ostanut rakkaalleni joululahjaksi Hesalaiseen teatteriravintolaan tosi hupaisan stand up -shown. Tähtenä ja koomikkona lavalla heilui Jope ite. Hän on aivan uskomaton kyky ja lahjakkuus  huulenheitossa, imitoinnissa sekä mielestäni etenkin musiikkipätkien esittämisessä. Tuntuu jotenkin ihan kuin kukin esitettävä olisi läsnä. Puhumattakaan hänen tuottamista äänistä mm. perämoottorin ääni sai minut lennähtämään mielikuvamatkalle Luiminkajärvelle lapsuuden maisemiin. Ja kun Jope puksutteli junan ääntä keuhkoistaan minä pääsin mielikuvamatkalle pohjoisen yöjunaan. Täydellistä erilaisten juttujen imitointia.

Kuva. Jope lavalla


Seurueessamme oli meidän lisäksi hyvät ystävät naapurista eli neljä erilaista ihmistä kasassa. Ja me kaikki olimme yksimielisiä, että esitys oli yksinkertaisesti aivan loistava.

Porukaamme shown jälkipuinnissa

Lopuksi pieni kuva-arvoitus:

Mikä on alla olevassa kuvassa?

Vastaus:

Ruokalautasliina ennen illan Jopen stand up showta oikealla ja sama ruokalautasliina Jopen shown tunnekuohujen (naurua, naurunkyyneleitä ja käsien vääntelyä yms.) jälkeen vasemmalla.

Näin hauskaa meillä siis oli.

Lumen luontia

Eli tulihan se talvi meillekin tänne Vantaalle. Kotipihan lumenluontikausi julistettiin tammikuun puolessa välissä avatuksi. Nyt lunta taas pukkaa taivaan täydeltä joka välissä. Lumikolat ja lapparit saa kyytiä, tai itseasiassa lumi saa kyytiä. Onhan se hauskaa hommaa, mutta kun sitä sitten tulee ihan koko ajan. Niin välillä aattelee et rajansa kaikella.

Päästiin kotona hiihtelemään ensi kerran pressan vaalipäivänä. Aiemmat hiihtolenkit oli tehty hieman kauempana pienen automatkan päässä, mutta todentotta parasta on lähtö suoraan kotipihalta.

Kotona taas

Kotiinpaluun riemua varjosti parikin asiaa.

Ensinnäkin remontti ei ollutkaan edennyt odotetusti. Hitsi kun meidän piti päästä jo saunomaan.  Ja muutenkin lopettaa tämä 'retkeily' kotona niin eikö mitä loppua ei ole näkyvissä. Aikataulu on remppamiehellä jotenkin menny pieleen eikä auta muu ku odotella ja kärvistellä.

Joka päivä hän  säännöllisesti kello kahdeksalta tulee alakertaan töihin ja askartelee sitten päivän siellä. Päiväkaffet hän juo meidän kanssa, mutta muuten hoitelee hommiaan kylppäri-saunaosastolla. Homma kyllä etenee koko ajan, mutta hitaasti.

Toinen jutska on sitten taas nää kelit ku ei oo kunnon talvee. Möksälle jäi sellainen eikä me voitu jäädä sinne, nyyh. Minä kun oon niin talvi-immeinen....

VPK Hiidenharjussa Kuusamossa

Loppiainen keräsi VPK:n naisporukan pitkästä aikaa yhteen.  Hesasta tuli mimmit tuli lentäen Kuusamoon ja noudettiin kentältä Hiidenharjuun. Ja Mikkelin jengi ajaa päräytti punaisella maantiekiitäjällä sutjakkaasti perille. Mitä nyt pienet mökkitiellä sattuneet kommellukset kiihdyttivät erään nimeltä mainitsemattoman henkilön mielen. Mutta onneksi meidän möksällä rauhoittuu sekä sielu että ruumis. Kun sinne vaan perille pääsee.

Porukat terassilla vastaanottamassa viimeisiä loppiaisen viettäjiä. Kello on vasta neljän seudussa, mutta kaamoksen aikaan on jo pimeää.

Teemana meillä oli ihan tälläkin tapaamiskerralla yhdessä oleilu ja vapaa-ajanvietto. Tavan mukaan muistelimme mennyttä nuoruuttamme, saunoimme, söimme ja pelailemme Suomi-tietopeliä.

Saunan jälkeen tuloiltana söimme juustoja ja ehkä vähän punkkuu. Näillä eväillä jaksoimme pelailla lautapelejä pikkutunneille saakka.

Tällä kertaa hiihtelimme ja ulkoilimme kauniissa talvisessa Lapin luonnossa. Pakkasta ei juurikaan ollut, mutta päivällä piteli pientä lumisadetta ja valitettavasti oli aika pilvistä. Lappi ei näyttäytynyt ihan parhaimmillaan, mutta onneksi puuterilumikerros kaunisti maisemaa.

VPK saatiin hiihtohommiin varmaan eka kertaa  yhdessä.  Osa porukasta harrasti kyllä dementiahiihtoa, eli sukset unohtu mutta kuitenkin sauvojen kanssa. Käyhän se ulkoilu niinkin.

Päkä lapioi saunan terassin putipuhtaaksi. Hei tämähän näyttää ihan työnteolta, hupsista.

Ulkoilun ja saunomisen jälkeen kaivettiin raclettegrilli esille. Jokainen sai rakentaa mieleisensä annoksen ja lämmitellä grillissä itselleen herkut. Kuvassa isäntäväki valmistelee kattausta.

Justiinat saunan jälkeen. Kaulimet kun ois kädessä niin jo ois täydellistä. Kuri löytyy varmasti.

Onni on ystävyys. Kuten kuvasta näkyy.

Vee oli meille koko ajan talonmiehenä ja kokkina. Sauna lämpes, takassa paloi tuli ja ruoka valmistui ajallaan. Kiitos Veelle. Kuvassa kokki työssään.  Taitaa tässä valmistua loppiaispäivän lounas mammoille. Nam, nam.

Vuoden ensimmäinen viikko

Hiidenharjussa vuosi 2012 alkoi lupsakasti lumien keskellä. Hiihtelimme vuoden ekapäivinä mökin lähimaastossa lähinnä metsäautoteillä ja metsässä ilman mitään suorituspaineita luonnosta nautiskellen. Naapurimökille tuli tuttu pariskunta viettämään lomaansa myös kaamoksen hämärässä. Eka kerran minusta tuntui jostain kumman syystä että, onpas mukava kun naapurissakin on valo. Jotenkin kotoisa ja lämmin tietoisuus siitä, että on muitakin pöpejä liikkuu meidän lisäksemme täällä korven keskellä.

Yhen kerran kävimme naapurissa saunomassa ja täytekakkukaffella. Pientä piristystä seuraelämän puolelta keskellä korpea, ihan kivaa sekin oli vaihteeksi.

Ja toinen seuraelämän tapaus oli että, Kuusamossa käydessämme tapasimme mökkinaapurimme ja ystävämme Sypin sekä hänen lapsenlapsensa. Jo perinteiseksi käyneeseen tapaan lounastimme Toreerossa yhdessä. On leppoisaa vaihtaa kuulumisensa ja seurustella maittavan aterian äärellä.

Alla kuvassa lounasseuramme.