Kotiinpaluun riemua varjosti parikin asiaa.
Ensinnäkin remontti ei ollutkaan edennyt odotetusti. Hitsi kun meidän piti päästä jo saunomaan. Ja muutenkin lopettaa tämä 'retkeily' kotona niin eikö mitä loppua ei ole näkyvissä. Aikataulu on remppamiehellä jotenkin menny pieleen eikä auta muu ku odotella ja kärvistellä.
Joka päivä hän säännöllisesti kello kahdeksalta tulee alakertaan töihin ja askartelee sitten päivän siellä. Päiväkaffet hän juo meidän kanssa, mutta muuten hoitelee hommiaan kylppäri-saunaosastolla. Homma kyllä etenee koko ajan, mutta hitaasti.
Toinen jutska on sitten taas nää kelit ku ei oo kunnon talvee. Möksälle jäi sellainen eikä me voitu jäädä sinne, nyyh. Minä kun oon niin talvi-immeinen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti