Itseasiassa hitaan aamun ja lehden luvun jälkeen meni lähes työpäivän verran aikaa leirin kasaamiseen mökkireissua varten.
Tosin kesken pakkailun juotiin pitkät päiväkaffet eläkeläisen & hänen eläkeläisbroidin kanssa. Nimimerkillä 'mihinkäs tässä valmiissa maalimassa ois kiire'. Yhdessä siinä vähän hekoteltiin leppoisalle tilanteelle. Heillehän tämänkaltaiset päiväkyläilyt onkin jo joka viikoista kauraa, mutta minulle vähän oudompaa, eiks tähän aikaan olla töissä. Juu äimistelen edelleen, että onko tämä osalleni koittanut vapaus ihan totta, vai onko minun palattava töihin taas kohta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti