Aamusta oli laitettava lapiot heilumaan kun järvenrantaan on noin 80 metriä matkaa ja pesuvesi saunaan saadaan ainoastaan ja vain järvestä. Okei, tänä vuonna lumi oli suht kuivakkaa ja kevyttä, mutta kun sitä on noin 70 sentii ja matkaa tuonkin verran kyllä siinä lapio saa heilua täysipainoisesti polun aikaansaamiseksi. Alkumetreillä eläkeläisen lapionheilutus oli ihan rivakannäköista kuten kuvasta näkyy.
Ja miksei myös lopussa, koska hyvin nukutun yön jälkeen jaksoimma molemmata tosi hyvin kaikki pakolliset hommat hoidella. Ja lopputuloksena oli high way -polku vedenhakua varten rantaan.
Mietiskelin mm. siinä vähän yli kolmetuntisen lapionheilutuksen loppuvaiheessa, että liikuntaharrastukset tulevat kyllä ihmiselle ihan luonnollisesta tarpeesta ja pakosta. Nykyihmisen elämäntapapeffalla istumisen vastapainoksi ns. 'roppa kaipaa reeniä'. Eli tuon lumenluontiproggisen jälkeen en todellakaan kaivanu mitään hiihtolenkkiä sun muuta ylimääräistä liikunnallista.
Mutta tarjolla oli kyllä sitä vastoin toista kymmentä ämpärillistä vedenkantoa järvestä mökkisaunaan ja tupaan pesu- ja tiskivesiksi ja tietty puunkantoa ja muuta pientä äksöniä
Palkintona päivän puuhasteluille oli ihanat löylyt mökkisaunan lauteilla.Kyllä kelpasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti