Koko touko-kesä-heinä-elokuun suurimmaksi osaksi olin matkalla johonkin. Siis tulossa jostakin tai menossa jonnekin Vantaa-Oulu-Kuusamo linjoilla. Tosin koti ja Vantaa olivat tosi pienessä roolissa. Oulu ja Kuusamo vuorotelivat tosi vahvasti. Oulussa olen ollut vähän väliä pienehköjä jaksoja kerrallaan, ja Kuusamossa joka välissä palautumassa oman akun latauksessa.
Kotona piipahdusten aikana ehdin hikisesti jotain pieniä pihahommia tekaista. Siihen aikaansaannokset kotosalla sitten jäivätkin.Rikkaruohot ehtivät vallata piskuisen pihapiirimme jokaisen mökkipyrähdyksen aikana. Sekä lähtiessä että kotiin palatessa on kääräistävä hihat (satoi tai paistoi) ja annettava kurinpalautus mokomille tihulaisille.
Luovuimme liki kaksikymmentä vuotta sisääntuloseinustaa peittäneestä köynnöshortensiasta eli surutta pilkkeiksi ja nuotiolle palamaan vaan koko helanhoito. Allaolevassa kuvassa Vee silpoo kyseistä köynnöstä irti tiilistä ja seinästä, joihin se on kasvanut kiinni kovin.
Oulun reissujen välissä yritettiin viettää omaa normimökkeilyä Kuusamossa. Sentäs vähän seurusteltiin naapuruston kanssa, tehtiin rankasavottaa ja muuta puuhommaa. Saatiin tulevan talven varalle polttopuut kumminkin kasaan. Kävihän meillä jossain välissä muutama vierasretkuekin tuttuun tapaan viihdyttämässä meitä ja ehkä vähän itseäänkin.
Isäntäväki maireena kotilaavulla lätynpaiston lomassa.
Vee lempipuuhassaan paistelemassa lättyjä veljelleen Ärrälle ja tämän naisystävälleen.
Joskus sentään juotiin laavulla oikein lasillinen viiniä leppoissa kesäillassa ja hyvässä seurassa. Ja ilmeistä päätellen myös mukavaakin se on oli.
Elokuussa alkoi upea tattikausi, joten saimme vähän Kuusamon metsissä kasvaneita herkkutatteja jopa pakkaseen talven varalle. Herkkutatteja yms. herkkuja jää joskus sentäs ihmisolionkin koriin poimittvaksi, vaikka pidemmän korren yleensä porot vievät. Eli 'early brid' -ajattelu se on vaan vallalla myös pohjosen metsissä.
Ja oliskohan tämä se maailman kuulu matsutake, jäi vielä epäselväksi. Mutta epäily oli, ja kuva jäi kumminkin, josko jonain vuonna selviäisi.
Loppuviimeksi ennen kesäloman loppua ehdin ripustaa riippukeinunkin saunan terassille, mutta tosin vasta ihan surkean kylmien päivien aikaan. Siispä ne varsinaiset testikäytöt riippukeinussa ihanan romskun kanssa lempeässä kesäsäässä jäi tulevaisuuden toivelistalle. Edessä hyvä päivä.
Paljon muutakin tehtävää jäi odottelemaan tulevia lomia kuten allaolevan kuvan tulipaikka raasun uudistaminen ennenkuin se kokonaan murenee paikalleen. Veellä on tarkoitus jonain päivänä muurata ihana keittopaikka tiilistä rannan laavulle kesäisten herkkuhetkien helpotukseksi. Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti