Löytyihän sieltä sellainen vajaa kahdenkymmenen kilsan Kuontivaaraan reitti pehmeän sohjoista latua. Menin sen luisteluhiihtoo, ja loppumatkasta olin aivan poikki sekä reidet että peffa aivan jumissa. Eikä siis yhtään huvittanu kun Vee yritti juksuttaa et ollaan eksytty pari kilsaa ennen parkkista, ja toisaalta kyllä vähän uskoin kun opasteista puuttui loppumatkasta meidän kohde jossa auto oli. Mutta perille kumminkin pääsin.
Palkitsimme itsemme Rukalla pizzalla ennen Hiidenharjuun paluuta.
Seuraavana päivänä eli tänään olikin taas mukava hiihtää möksämaisemissa tuttu ja turvallinen Pulkkajärven lenkki. Jälleen tosin luistelin sohjoisella luistelu-uralla ja lopputuloksena joutilas oli jälleen ihan puhki ja poikki.
Välillä vähän piti ottaa kunnon tuntumaa isänmaahan eli kaatua tupsahdin oikein kunnolla kuten allaolevasta kuvasta näkyykin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti