Muutama hyvä hiihtopäivä vasta takana ja taivaalta tulee solkenaan vettä, itkettävää ja harmillista. Ny ku just päästiin tänne ja ois mahis nauttia luonnosta suksilla niin kelit sulaa taivaan tuuliin.
Mutta eipä hätiä mitään kyllä täällä riittää puuhaa. Haimme lentokentältä eläkeläisen broidin noin viikoksi hiihteleen Kuusamon laduille. Hiihtelyistä ei ny sit tiiä vaan jää nähtäväksi kuin käy.
Sade oli sulattanut tienpohjan ja hädin tuskin pääsimme kotoa päätielle ja takaisin. Tosin takaisin ajaessa ihmistyöntövoiman avulla, siis yksi ajoi ja kaksi työnsi, ja niinpä auto taas töröttää pihalla odottamassa uusia koitoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti