Eräänä aamuna sitten satuimma heräämään Veen kanssa jo ennen kello kahdeksaa, ja edellisenä yönä olikin lämpötila sattunut käväsemään pakkasen puolella. Ja kuinkas siinä sitten taas olikaan käynyt? Meidän mökkijärven Jungan jäälle olikin muodostunut kunnollinen hankikanto.
Vaikka aurinko ei näyttäytynytkään me mentiin järvelle viilettämään tuulen lailla. Että kulkee mukavasti, kun pikkasen tönäsee potkulla tai sauvoilla niin jopas suksi kiitää.
Loppuviikkoa kohti parani, koska saimme vielä muutaman pakkasyön ja pari auringoista päivää. Vedimme Junganjärveä pitkin Ukonlahteen Teen ja Veen kanssa nauttimaan pientä välipalaa keralla kevätauringon.
Hikiset hiihtokaverit Tee ja Vee tauolla.
Ukonlahden pohjukassa auringon kilossa Tee ja joutilas.
Ja Vee samalla tauolla:
Palatessa toiset hiihtelivät pertsaa suorinta tietä mökille, mutta minä pyörin ympäriinsä kaikki lahdukat läpi luistellen puolittain hurmiossa.
Kyllä näitä kelejä onkin ehditty odottaa. Mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti